perjantai 30. joulukuuta 2016

Onko ravinnon laadulla oikeasti niin paljon merkitystä?


Vastaus otsikon kysymykseen: kyllä on!

Ravitsemus on ihmisen hyvinvoinnin kannalta avainasemassa. Sairastamista ja kuolleisuutta voidaan mitata DALY-arvoilla (Disability Adjusted Life Year, tautitaakka).  DALY:lla tarkoitetaan menetettyjä toimintakykyisiä elinvuosia.  Eli luku saadaan siten, että keskimääräisestä elinajan odotteesta vähennetään sitä aikaisemman kuoleman takia menetetyt vuodet ja vakavuuden mukaan painotetut heikon terveyden ja invaliditeetin vuodet. (wikipedia.fi) DALY-arvoja voi tutkia Washingtonin yliopiston ylläpitämästä Institute for Health Metrics and Evaluation -tietokannasta. Vuoden 2015 DALY-mittarin mukaan suomalaisille eniten tautitaakkavuosia aiheuttaa korkea verenpaine ja heti sen jälkeen on ruokavalio (dietary risks). Vuonna 2013 ruokavalio oli listalla ensimmäisenä. Korkean verenpaineenkin selittävänä tekijänä on usein epäterveellinen ruokavalio. Samoin on monen muunkin listalla olevan riskitekijän, kuten ylipainon. Painon pudotustuloksissa ruokavalion merkitys on jopa 70-80 % (Haikarainen 2016).

The Institute for Health Metrics and Evaluation (IHME) 2015















Ruokavalion riskit voidaan vielä jakaa erillisiin tekijöihin. Silloin lista näyttää tältä. 

The Institute for Health Metrics and Evaluation (IHME) 2015















Suurimmat ongelmat ruokavaliossa ovat DALY-mittarin mukaan pähkinöiden, siementen, vihannesten, hedelmien ja täysjyvätuotteiden liian vähäinen saanti ja suolan (natrium) liiallinen käyttö. Prosessoidut lihatuotteetkin ovat listalla korkealla, mutta sen käyttöä suomalaiset ovat onnistuneet huomattavasti vähentämään. Vielä 2013 se oli listan kärjessä. 

Nämä ovat hyvin pitkälti linjassa yleisten ravitsemussuositusten ohjeiden kanssa. 

Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2014












Valtion yleiset ravitsemussuositukset ovat olleet kovan kritiikin kohteena, mielestäni kritiikki on ollut usein aiheetonta. Suurimmat puheenaiheet ovat liittyneet rasvan laatuun ja maitovalmisteisiin. Näihin aiheisiin palaan tarkemmin myöhemmissä teksteissä, mutta DALY-mittaristakin voi päätellä, että suomalaiset saavat liian vähän hyviä rasvoja. Kovat rasvat eivät välttämättä ole terveyden kannalta mitään yksittäisiä riskitekijöitä, mutta kannattaa silti suosia rasvoja, jotka ovat terveydelle eduksi. Lisäksi pitää muistaa, että ravitsemussuositukset ovat yleisesti koko väestöä koskevia ohjeita, eikä niissä ole mahdollista huomioida yksilön erityistarpeita. Esimerkiksi kovat rasvat ja kolesteroli vaikuttavat eri ihmisissä erilailla. Geeneistä johtuen jotkut voivat syödä huoletta voita ja kananmunia, toiset taas eivät. (Hendolin & Uusitupa 2002)


Lähteet:

Wikipedia. DALY-arvo.

Washington University 2015, Institute for Health Metrics and Evaluation.

Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2014, Terveyttä ruoasta – Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014.

Haikarainen, T 2016. Miten rasva palaa? Voiko treenata väsyneenä? Läskimyytinmurtajat kysyvät ja Personal trainer Timo Haikarainen vastaa. Ylen artikkeli 6.5.2016


Hendolin, M. & Uusitupa, M. 2002: 6 Ravintotekijät säätelevät geenien toimintaa. Kehittyvä elintarvike - Elintarvikealan tiede- ja ammattilehti. Helsinki: Kehittyvä Elintarvike ry.


tiistai 27. joulukuuta 2016

Tervetuloa!


Kiva, että eksyit lukemaan blogiani! :)

Mikä on ravintoo.blogspot.fi?

Kirjoittelen tänne itseäni kiinnostavista aiheista, toivottavasti ne kiinnostavat myös sinua. Erityisesti keskityn ravitsemusasioihin. Ravitsemuksesta liikkuu nykyisin paljon ristiriitaista tietoa. Tekstien tavoitteena on perustua mahdollisimman vahvaan tutkimusnäyttöön.

Kuka olen?

Olen Pekka, 32-vuotias elintarviketieteiden maisteri (ETM) ja FAF personal trainer Lahdesta. Toimin yrittäjänä Optima Ravinto- ja Hyvinvointivalmennuksessa www.optimaravinto.fi 

Toivottavasti viihdyt blogini parissa!