Ravitsemus ja muistisairaudet

Muistisairaus koskettaa monia suomalaisia. Niin itse potilaitakin kuin heidän läheisiäänkin. Muistisairautta sairastavien määrä tulee kasvamaan entisestään väestön ikärakenteen muuttuessa.  Joka kolmannella yli 65-vuotiaalla ja joka viidennellä työikäisellä on ajoittaisia muistihäiriöitä. Jopa 120 000 suomalaisella muisti- ja muut tiedonkäsittelytoiminnot ovat ainakin lievästi heikentyneet. Uusia dementiatasoisia muistisairaustapauksia raportoidaan vuosittain vähintään 13 000.  Monet eri sairaudet voivat aiheuttaa muistihäiriöitä ja dementiaoireita. Yleisin näistä on Alzheimerin tauti, joka on etenevien muistioireiden syynä ainakin 70 %:lla. (Käypä hoito -suositus 2010/muistisairaudet)

Muistisairauteen liittyvien oireiden taustalla saattaa olla myös hoidettavia tiloja, kuten masennus, hypotyreoosi, krooninen subduraalivuoto sekä erilaiset puutostilat (esim. B12-vitamiini sekä foolihappo) (Erkinjuntti & Hallikainen 2013)

Alzheimerin taudin perimmäistä syytä ei tiedetä. Puhkeamiseen voivat vaikuttaa sekä perintö- että ympäristötekijät. Omilla elintavoilla voidaan vaikuttaa sairastumisriskiin sekä lisäten että vähentäen.

Riski on yhdistelmä geenejä ja elintapoja

Alzheimerin taudin geneettisistä riskitekijöistä Apolipoproteiini E:n (ApoE) neljäs alleeli on merkittävin. Se on suomalaisista noin joka kolmannella. ApoE esiintyy kolmessa eri muodossa (2,3,4). Kaikilla ihmisillä on kutakin geeniä kaksi kappaletta. Eli erilaisia variaatioita on siis kuusi erilaista. Jos henkilöllä on yksi ApoE 4-geeni, hänen riskinsä sairastua Alzheimerin tautiin on 3-4 -kertainen ja jos hänellä on kaksi ApoE 4-geeniä, riski on 10-15 -kertainen verrattuna muuhun samanikäiseen väestöön. Kaikki geenin kantajat eivät kuitenkaan sairastu ja jotkut sairastuvat, vaikka geeniä ei olisikaan. Lisääntynyt riski välittyy usein muiden riskitekijöiden kautta, joita ovat mm.

•     Aikuistyypin diabetes

•     Keski-iän kohonnut verenpaine

•     Liikkumattomuus

•     Ylipaino

•     Masennus

•     Tupakointi

•     Matala koulutustaso 

Mikäli henkilöllä on ApoE 4-geeni, mutta ei riskitekijöitä, niin taudin riski ei merkittävästi lisäänny. Epäedullinen yhdistelmä riskitekijöitä ja ApoE 4-geeni lisäävät riskiä merkittävästi. (Juva & Pöyhönen/Muistiliitto 2013)

Riskitekijöitä välttämällä ja vähentämällä voidaan vähentää Alzheimerin taudin riskiä ja viivästyttää sen puhkeamista.Riski on siis yhdistelmä geenejä ja elintapoja. 

Ravitsemuksella on merkittävä rooli ennaltaehkäisyssä

Laajahkossa Annals of Neurology -lehdessä julkaistussa yhdysvaltalaisessa meta-analyysitutkimuksessa Alzheimerin tautia todettiin 40 % vähemmän ihmisillä, joiden ruokavalio sisälsi säännöllisesti ja runsaasti mm. pähkinöitä, kalaa, vihreitä vihanneksia, tomaatteja, hedelmiä ja siipikarjaa. Rasvaisia maitotuotteita, voita, sisäelimiä ja punaista lihaa heillä sen sijaan kului vain vähän. Ruokavalio muistuttaa hyvin paljon perinteistä välimeren ruokavaliota, joka on muissakin yhteyksissä liitetty pienentyneeseen Alzheimerin taudin riskiin. Ehkäisevä vaikutus selittyy luultavasti ruokavalion sisältämillä vitamiineilla ja terveellisillä kasvirasvoilla. (Psaltopoulou ym. 2013)

Hyvin toimiva ehkäisevä ruokavalio on myös ns. MIND-dieetti. Siinä yhdistyy välimeren ruokavalio sekä DASH-dieetti. DASH, joka on useissa arvioissa julistettu parhaaksi mahdolliseksi ruokavalioksi, noudattelee pitkälti virallisia ravitsemussuosituksia, mutta erityisesti siinä painotetaan vähäistä suolan saantia. MIND-ruokavaliossa on erityisen hyvää se, että Alzheimerin riskin on todettu pienenenevän 35 % ruokavaliota löyhästikin noudattamalla. (Morris ym. 2015)

Myös kahvin juonnin on todettu pienentävän dementian ja Alzheimerin taudin riskiä. Ensimmäisenä tämä yhteys osoitettiin Journal of Alzheimer's Disease -lehdessä julkaistussa suomalaistutkimuksessa. Pienin riski oli niillä, jotka joivat keski-iässä kahvia 3-5 kuppia päivässä. Heidän riskinsä sairastua oli 65 % pienempi. (Eskelinen ym. 2009)

B12-vitamiinin saanti voi myös olla yhteydessä pienentyneeseen Alzheimerin taudin riskiin. Itä-Suomen yliopiston ja Karoliinisen Instituutin tukimuksessa todettiin, että dementiariski pieneni, kun veren B12-vitamiinin pitoisuus nousi. Riski sitä vastoin suureni, kun homokysteiinin määrä veressä nousi. Homokysteiini on aiemmin liitetty mm. aivohalvauksen riskin kasvuun. Korkea B12-vitamiinin pitoisuus voi laskea homokysteiiniarvoja. (Hoosmand ym. 2010)

Erityisesti ikääntyvien tulisi kiinnittää huomiota vitamiinin riittävään saantiin. Ikäihmisillä B12-vitamiinin imeytyminen on heikentynyt ja sen puute on yleistä. Hyviä B12-vitamiinin lähteitä ovat eläinkunnan tuotteet, kuten liha, kana, kala ja kananmuna sekä maitotuotteet.

Alzheimerin taudin ennaltaehkäisyssä on myös löydetty viitteitä siitä, että tulehduskipulääkkeiden käyttö, vaihdevuosien jälkeinen hormonihoito ja kolesterolilääkkeet (statiinit) saattaisivat pienentää sairastumisriskiä. (Juva 2015)

Riskitekijöihin voit siis vaikuttaa merkittävästi omalla toiminnallasi:

•     Ruokavalio kuntoon

•     Hanki koulutusta, ts. käytä aivojasi

•     Ole aktiivinen ja sosiaalinen

•     Hoida masennus mahdollisimman varhain

•     Hoida muut sairautesi hyvin, kuten diabetes ja verenpainetauti

•     Vältä ylipainoa - ole aktiivinen, liiku

•     Alkoholia kohtuudella

•     Älä tupakoi  (Juva 2015)

Lähteet:

Erkinjuntti T.& Hallikainen M. Muistioireet, lievä kognitiivinen heikentymä ja dementia. Lääkärin käsikirja. Helsinki: Duodecim 2013

Eskelinen M.H., Ngandu T., Tuomilehto J., Soininen H. & Kivipelto M. Midlife Coffee and Tea Drinking and the Risk of Late-Life Dementia: A Population-Based CAIDE Sturdy. Journal of Alzheimer's Disease 2009;16(1):85-91.

Hoosmand B., Solomon A., Kåreholt I. ym. Homocysteine and holotranscobalamin and the risk of Alzheimer disease; A longitudinal study. Neurology, the medical journal of the American Academy of Neurology 2010;75(16):1408-1414.

Juva K. Alzheimerin tauti. Lääkärikirja Duodecim. Helsinki: Duodecim 2015 (luettu 20.1.2017)

Muistisairaudet: Käypä hoito suositukset. Helsinki: Duodecim 2010 (Luettu 20.1.2017)

Psaltopoulou T., Sergentanis T. N., Panagiotakos D. B., Sergentanis I. N., Kosti R. and Scarmeas N. Mediterranean diet, stroke, cognitive impairment, and depression: A meta-analysis. Annals of Neurology 2013;74(4): 580–591.

Morris M.C., Tangney C.C., Wang Y., Sacks F.M., Bennett D.A. & Aggarwal N.T.  MIND diet associated with reduced incidence of Alzheimer's disease. Alzheimer's and Dementia 2015; 11(9):1007-14